Kehitetään Oskaria yhdessä

Osa Oskari kehittämisryhmäläisistä (Tampereen kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja Museovirasto) sekä SYKE halusivat yhdessä kehittää Oskarin olemassa olevaa karttavalikkoa eteenpäin. Aiemmin valikko oli ehkä tarpeettoman monimutkainen hyödyntää eikä sallinut sitä, että jokin aineisto voisi kuulua useampaan pääkategoriaan. Kehittämisryhmässä todettiin yhteisesti, että kehitystyölle olisi yhteistä tarvetta ja lähdettiin toimeen.

Tampereen kaupunki otti vetovastuun kilpailutuksen ja käyttötapauskuvausten laatimisessa. Isoimpana yhteiskehittämisen haasteena on valitettavan usein byrokratia, mutta tästä selvittiin toteuttamalla yhteistyösopimus mukana olevien kehittäjäpartnereiden kanssa. Tarjouspyyntö kohdistettiin Oskari-yhteisön jäsenyrityksille - kannattaa olla siksikin mukana yhteisössä! Lopulta Dimenteq Oy voitti kilpailutuksen ja toteutti työn. Toiminnallisuus tullaan integroimaan osaksi Oskarin pääkehityslinjaa piakkoin.

Karttavalikosta tehokkaampi

Käytännössä valikossa yhdistetään Karttatasot ja Valitut tasot yhteen valikkoon. Näin säästyy tilaa käyttöliittymän paneeleissa. Kehitystyön myötä pystytään myös aineistotasoja jäsentämään paremmin ja niitä voidaan tuoda sama taso useamman eri päätason alle. Tasoja voi aktivoida myös useampia kerralla. Pääkäyttäjä voi myös nyt ryhmitellä aineistoja helpommin haluttujen teemakokonaisuuksien alle tai luoda ihan uusia teemoja. Lisäksi ei enää tarvita erillistä admin-karttasovalikkoa pääkäyttäjänäkymään. Tämä on iso parannus käytettävyyteen ylläpidon puolella!

Päätason alla voi olla useita alakategorioita

Miten työ onnistui?

Marko Kauppi Tampereen kaupungilta esitteli kehitystyötä HSY:n seminaarissa 21.3.2018. Hän totesi, että yhteiskehittämisen etuna ovat pienemmät kustannukset per organisaatio, mutta byrokratian määrä yllätti työssä. Mitä enemmän toimijoita on, sitä kauemmin sopimusten hyväksymisessä kestää. Tähän olisikin kehitettävä kätevämpiä mekanismeja.

Kaupin mukaan tärkeä onkin tunnistaa milloin yhteiskehittäminen on kannattavaa ja milloin kannattaa toteuttaa itse. Yhteiskehitysprosessi oli myös oppimisprosessi Oskarin kehitykselle. Uusien toiminnallisuuksien liittäminen pääkehityslinjaan kannattaa jatkossa tehdä pienemmissä paloissa ja ohjeistusta on kehitetty tämän projektin myötä. OIP eli Oskari Improvement Proposal pitää tehdä tarkemmin arkkitehtuuri- ja tietokantakuvausten tasolla. Koska Oskarin PSC katselmoi ja integroi tuotetun koodin pääkehityslinjaan, on otettava myös PSC:n aikataulut huomioon ja tuotava koodi pienemmissä erissä tarkasteltavaksi. Ideaalitilanteessa kaikki pienetkin kehitystoimet voidaan vain hyväksyä PSC:n toimesta kun sellainen GitHubiin ilmestyy.

Valitut tasot ja karttatasot yhdessä

Admin puolella tasoja voi raahata eri teemojen alle